Puput

Käyttäytyminen

Kotonamme loikkivat lemmikkipuput, kesykani, on eurooppalaisen villikanin (Oryctolagus cuniculus) jälkeläinen ja omaa vahvasti samat hyväksi todetut käyttäytymismallit ja selviytymiskeinot kuin villit sukulaisensakin.

Yksi tärkein käyttäytymistä säätelevä ja ehdottomasti mielessäpidettävä asia on se, että ne ovat saaliseläimiä, joita hyödyntävät useat eri eläinlajit niin linnut kuin myös maapedot.

Vuosien saatossa kaneille on kehittynyt erilaisia tapoja vältellä uhkia ja selviytyä vaaratilanteista, kuten peto-saaliskonflikteista. Näihin lukeutuu mm. piilottelu, karkuun juoksu, aina suht' lähellä oleva koloverkosto usealla uloskäynnillä, monta silmäparia tarkkailemassa ympäristöä, muiden varoittaminen potenttiaalisista uhista tömisyttäen takajalkoja maahan, puraisu tai raapiminen puolustautuessa, liikkumattomuus ja aivan matalaksi meno piiloutumistarkoituksessa sekä pedon otteessa veltostuminen/kuollutta esittäminen. 

https://www.lurppa.net/kani/

Ruokavalio

Terveys

Luonnossa on käynnissä alituinen "kilpavarustelu" saaliseläinten ja saalistajien välillä. 

Pedot ovat loistavia huomaamaan heikkoudet ja tätä kautta kitkevät pois sairaat ja raihnaiset. Niin julmalta kuin se voikin meistä kuulostaa, niin tämä auttaa myös saalispopulaatioita pitämällä ne terveempänä. 

Saaliseläimet taas pyrkivät viimeiseen asti näyttämään terveeltä ja tämän vuoksi puput ovat äärimmäisen hyviä piilottamaan ongelmat, jotka luonnossa ovat monesti kohtalokkaita. 

Omistajan on tunnettava lemmikkinsä erittäin hyvin voidakseen havaita sairauden.

Hyvinvointi

Kouluttaminen

Virikkeet

https://rabbitwelfare.co.uk/rabbit-housing/enrichment/

https://www.preloved.co.uk/blog/animals/10-homemade-rabbit-toys-inexpensive-rabbit-enrichment-ideas/<br>

Puput ovat kaikkea muuta kuin helppoja lemmikkejä, mutta valitettavasti vielä nykyaikanakin moni valitsee ensilemmikiksi herttaisen pupun ymmärtämättä eläimen tarpeita ja tästä seuraa usein ongelmia. 

Yleisimpiä ovat käyttäytymispuolella tylsistymisestä sekä pelosta johtuvat ongelmat, jotka eskaloituvat ajan kanssa.

Tälle sivulle pyrin kirjoittamaan tärkeätä alkeistietoa pupun hankintaa harkitsevalle ja syvempääkin tietoa tarjoamaan jo konkarereille sekä keräämään hyödyllisiä ja innostavia linkkejä aina kun eteen sattuu... 

Toivottavasti tällä tavoin saadaan helpommin tärkeätä tietoa eteen päin ja innostettua ihmisiä aina parempaan pupun hoitoon.

Kani lemmikkinäHyvän lemmikkieläimen määritelmä on valitettavan monelle ihmiselle eläin, jonka ihminen kokee osoittavan kiintymystä ilman, että ihmisen tarvitsee nähdä mitään vaivaa oppiakseen ymmärtämään eläimen käyttäytymistä ja näkökulmaa. Hyväksi lemmikiksi kania voi harvemmin tällä kriteeristöllä nimittää. Myös käsitys kanista hoidon suhteen helppona lemmikkinä on virheellinen.
Usein pyritään näkemään kaneissa yhteneväisyyksiä koirien tai kissojen kanssa. Joitakin yhteneväisyyksiä löytyy, mutta on muistettava, että kanien lähtökohta kaikessa käyttäytymisessä on lähes päinvastainen koiriin ja kissoihin. Luonnossa kani ei saalista vaan on saaliseläin. Toisten eläinlajien ja ihmisten välttely on kanien selvitymistyökaluista tärkein. Tämä näkyy myös käyttäytymisessä lemmikkinä.
Kanit ovat jännittäviä ja älykkäitä eläimiä ja tarvitsevat paljon virikkeitä. Kanin pitäminen toimettomana pienessä häkissä on julmaa, mutta valitettavan yleistä ihmisten välinpitämättömyyden, ymmärtämättömyyden ja tietämättömyydenkin seurauksena. Rauhaisa lötköttely häkissä ilman pyrkimystä suurempaan toimintaan on häkkielämän seuraus ja sairautta vastaava olotila. Eläin on olosuhteiden pakosta passivoitunut ja menettänyt elämänhalunsa. Kuitenkin kovin monet ihmiset pitävät tätä ihmisen aiheuttamaa epätervettä tilaa kanin normaalina käyttäytymisenä. Passiivinen kani on laiminlyöty kani - ei normaali kani. Passivoituneen eläimenkin voi kuitenkin vielä pelastaa normaalin elämän piiriin tarjoamalla sille liikkumatilaa, puuhaa ja kontakteja. Pikkuhiljaa uudistuneissa olosuhteissa vääristyneen pitotavan uhrikin löytää uudelleen "todellisen kaniutensa".
Kanien välillä on suuria yksilöllisiä eroja. Myös eri kanirotujen välillä on tunnistettu eroavaisuuksia käyttäytymisessä. On kuitenkin jokseenkin vaarallista luottaa siihen, että jonkin tietyn rodun valinta sulkisi pois joitakin ei-toivotuja ominaisuuksia. Rotujen sisälläkin yksilölliset erot ovat erittäin suuria. Kanipersoonallisuudet vaihtelevat: on johtajatyyppejä, huomiontavoittelijoita, syrjäänvetäytyviä, uteliaita ja ujoja... ja kaikkea mahdollista muuta. Huomattava osa käyttäytymistavoista on myös ympäristötekijöiden aiheuttamia. Erityisesti pelot ja aggressiot ovat voimakkaasti riippuvia kanin kokemuksista ja senhetkisestä suhteesta ympäristönsä ihmisiin ja toisiin eläimiin. Näitä ympäristöriippuvaisia piirteitä voidaankin muovata lempeällä kontaktilla ja tarjoammalla kanille positiivisia kokemuksia.
Myös kanien osoittama kiintymys on vähäeleistä. Tämä saa monet ihmiset luulemaa, että kanit eivät juuri piittaa läheisistään. Asia on kuitenkin päinvastainen. Kanit ovat varsin "tunteellisia" eläimiä - saaliseläimen vaistoilla sitä ei vain ole vara osoittaa suurieleisesti. tarkkasilmäinen ihminen kuitenkin tunnistaa helposti kiintymykset eleet toista kania tai ihmistä kohtaan.